Emäsalossa oli Porvoon pitäjän ensimmäinen kyläkoulu

Emäsalon koulutoimi järjestettiin vuoden 1872 alusta lukien ns. kiertokoulun avulla, jossa opettaja siirtyi paikkakunnalta toiselle ja piti koulua kahdeksan viikkoa kerrallaan. Kouluaineina olivat uskonto, tavaaminen, ja sisäluku. Porvoon pitäjässä aloitettiin sitten kiinteä kansakoulu 1870 Pappilanmäellä, jossa myös emäsalolaiset saattoivat käydä. Se toimi maanantaista lauantaihin minkä vuoksi kauempaa tulleet oppilaat piti majoittaa. He pääsivät käymään kotona vain suurten pyhien yhteydessä. Tästä Emäsalon isännät eivät pitäneet vaan he järjestivät Bengtsbyssä yksityisen kansakoulun, jota pidettiin eräässä maatalossa. Se aloitti toimintansa 1890. Kunta maksoi koulutilan vuokran ja opettajan palkan. Koulussa pidettiin ensimmäinen tutkinto toukokuussa 1890.

Näin Emäsaloon saatiin jo Porvoon seudun toinen kansakoulu useita vuosia ennen kuin muissa pitäjissä oli ensimmäistäkään. Koulussa oli oppilaita Emäsalon ja Hakasalon lisäksi myös Onaksesta, Pirttisaaresta, Vessöstä, Pellingistä, Svartbäckista ja Kullo-Nybystä.

Oman koulurakennuksen rakentaminen Bengstbyhyn alkoi 1890, kun isännät luovuttivat sille maakiinteistön. Se vihittiin käyttöön syyskuun ensimmäisenä päivänä 1891. Koulun oppiaineet olivat nyt uskonto, historia, maantieto, laskento, luonnontieto ja äidinkieli. Koulua käytiin neljä vuotta.

Pienten lasten koulu oli aloitettu jo aikaisemmassa vaiheessa aluksi eri taloissa ja sittemmin uudessa Midgårdin seuratalossa 1914. Pikkukoululle rakennettiin oma talo 1938. Tässä talossa toimii nykyään Emäsalon Lähikauppa. Koulut lakkautettiin 1971 ja lapset saivat alkaa käydä koulua Tolkkisissa.

Emäsalo saa kappelin

Saaristolaiskappeli vihittiin käyttöönsä Emäsalon Vaarlahdessa 1955 lähes puoli vuosisataa sen jälkeen, kun sellaisesta alettiin haaveilla. Ennen kappelia emäsalolaisten lähin kirkko oli Porvoon Tuomiokirkko. Tie sinne oli vaikea ja vaarallinenkin. Tilanne kohentui kun seuratalo Midgård valmistui 1913, ja siellä voitiin alkaa pitää jumalanpalveluksia.

Mutta jo 1907 Aina Nyberg Meriniemellä (Zacharias Topeliuksen tytär) oli alkanut työskennellä rukoushuoneen saamiseksi Emäsaloon. Hän perusti ompeluseuran varojen keräämiseksi. Hänen kuoltuaan 1916 löytyi testamentti, jolla hän lahjoitti suurehkon summan rahaa kappeliyhdistykselle. Suuri osa varoista oli peräisin hänen sisareltaan Toini Topeliukselta. Kappeliyhdistys aloitti toimintansa vasta 1932 kun Emsalö Kapellförening rf perustettiin, ja Aina Nybergin perilliset lahjoittivat sille testamentissa luvatun summan.

Sodan jälkeen Nybondaksen ja Knutsin tilat lahjoittivat maata kappelia varten, ja rakennukselle tehtiin piirustuksetkin. Mutta 1954 Astrid ja Erik Stjernberg lahjoittivat kappeliksi 1802 rakennetun Nybondaksen tilan perinnerakennuksen. Suuren kunnostustyön jälkeen piispa G.O.Rosenqvist vihki kappelin käyttöönsä 12. kesäkuuta 1955. Kappeli on ollut sen jälkeen aktiivisessa käytössä. Siinä on pidetty mm. monet vihkiäiset ja kastajaiset.

Emäsalon yhdistystoiminta

Yhdistystoiminta on ollut ja on edelleenkin varsin vilkasta. Yksi ensimmäisistä yhdistyksistä oli ”Emäsalon ehdottoman raittiuden seura”. Se perustettiin 1891, ja oli lajissaan kolmas koko Itä-Uudellamaalla. Parhaimmillaan siinä oli 214 jäsentä. Jotkut jäsenet tosin jouduttiin erottamaan, koska he joivat kahviplöröä (loraus kirkasta kupin pohjalle) kokousten jälkeen. Raittiusseuran toiminta loppui 1916.

Lauluyhdistys perustettiin 1893. Sitä johti Emilia Arvidsson Vaarlahdesta. Lauluyhdistys toimi myös näytelmäharrastuksen parissa. Se teki mm. esitykset ”Fosterdottern” (Kasvattitytär), ”Vi måste skiljas” (Meidän on erottava) ja Topeliuksen ”Axel och Stina”.

Emäsalon vapaapalokunta on myös toimintansa jo lakkauttanut yhdistys. Se perustettiin 1911. Alkuunsa jäseniä oli kuutisenkymmentä. Toiminta oli säännöllistä, ja VPK osallistui useiden palojen sammutukseen. Palokunta sai 1930 moottoriruiskun. Se rakensi myös Bengstbyhyn palotornin letkujen kuivattamista varten. Kun Porvoota pommitettiin helmikuussa 1940, moottoriruisku vietiin avustamaan sammutustöissä. Emäsalon VPK:n toiminta lopetettiin 2000- luvulla. Palokunnan varasto on sen jälkeen ollut vailla käyttöä, mutta vanha palotorni kunnostettiin 2013 museoksi.

Emsalö Gillet on myös nyttemmin toimintansa lakkauttanut yhdistys. Sen perusti puolensataa Emäsalon kesäasukasta Helsingissä 1948. Yhdistys toimi 30 vuotta. Se toimi yhdyssiteenä henkilöille, joille Emäsalo ja Porvoon saaristo olivat tärkeitä, ja jotka halusivat ylläpitää yhteyksiä saaren väestöön. Yhdistyksen toiminnan taustana oli, että Emäsalo oli tuolloin yhteyksien vuoksi kaukana Helsingistä ja mantereelta. Emsalö Gilletin avulla voitiin tavata ja virkistää Emäsalon kesämuistoja myös talvisaikaan.

Yhdistys järjesti kokouksia ja tapaamisia, sillä oli kirjarinki ja oma lehti, ”Emsalö Dillet”. Se myös tuki kulttuuritoimintaa Emäsalossa, toimi saaren väestön hyväksi mm. jakamalla opintostipendejä ja sanomalehtien lahjatilauksia. Se järjesti kesällä uimakouluja. Lahjoituksia tehtiin myös kappelille ja Midgårdille. Emsalö Gilletin perinteiset kesäjuhlat pidettiin Midgårdilla. Niissä esiintyi julkkiksiakin, kuten mm. Erna Tauro, Georg Malmstén, Vikings Smeds, Eva Perander ja Barbara Helsingius. Emsalö Gilletin ensimmäinen puheenjohtaja oli Paul Nyberg Meriniemeltä ja viimeinen Thure Malmberg. 1950-luvulla Gilletissä oli yli sata jäsentä. Vuonna 1978 Emsalö Gillet yhdistettiin Emsalö Allmogeföreningeniin.

Emäsalon vilkas yhdistystoiminta on antanut pohjaa hyvälle yhteistyökulttuurille ja talkoohengelle. Yksi tulos tästä on, että Itä-Uudenmaan liitto valitsi Emäsalon Vuoden Kyläksi 2002.

Emsalö Allmogeförening rf

Yhdistys on saaren suurin ja vanhin. Se perustettiin 1894 ensimmäisenä kansalaisyhdistyksenä Porvoon seudulla. Yhdistys omistaa seuratalo Midgårdin, joka rakennettiin 1912-1913. Sen tontti saatiin ostettua edullisesti vuokra-ajan jälkeen. Talo on rakennettu tilojen lahjoittamasta puutavarasta. Se on tarjonnut tilat erilaisille tapahtumille, kokouksille, juhlille, häille ym. Siellä pidettiin mm. 1950-60-luvulla kesäisin tansseja, jossa vakituisesti ja kesäisin asuvat nuoret saattoivat kohdata.

Viime vuosina talossa on pidetty Emäsalon Kyläyhdistyksen järjestämänä koululaisten iltapäiväkerhoa, ja erilaisia kursseja. Allmogeföreningillä on hallussaan hieno kokoelma seudun perinne-esineitä. Yhdistyksellä on tänä päivänä noin 300 jäsentä.

Föreningen Emsalö Byaråd rf – Emäsalon kyläyhdistys ry

Yhdistys perustettiin vuonna 1966 Porvoon kaupungin ja Porvoon maalaiskunnan yhdistymishankkeen takia. Sen tarkoituksena on toimia yhdyssiteenä saaren asukkaiden kesken ja toisaalta valtion ja kunnan päättäjien suhteen sekä edistää viihtyisyyttä ja yhteisyyttä saarella. Lisäksi yhdistys pyrkii kehittämään saaren palveluja. Yhdistyksessä on noin 250 jäsentä ja se on kaksikielinen.

Yhdistys on ottanut kantaa useisiin ajankohtaisiin hankkeisiin kuten saaren osayleiskaavan suunnitteluun, teiden nimistöön, jätehuoltoon, tievaloihin, kunnalliseen vesihuoltoon jne.

Yhdistys julkaisee vuosittain Emäsalon palvelukalenterin ja paikallisen tiedotuslehden, Emsalöbladet –Emäsalolehti.

Emsalö Marthaföreningen rf

Emäsalon Marttayhdistys perustettiin ruotsinkielisenä vuonna 1916. Siinä on nyt 35 jäsentä. Yhdistyksen tavoitteena on antaa neuvontaa ja virikkeitä kotitalouksille.

Emsalö Kapellförening rf

Kappeliyhdistys perustettiin 1932. Vuonna 1955 Porvoon piispa vihki kappelin käyttöönsä. Kappelissa pidetään jumalanpalveluksia, kastajaisia ja vihkiäisiä.

Emsalö Jaktförening rf

Emäsalolla on oma, aktiivinen metsästysyhdistys, joka harjoittaa lähinnä pienriistan metsästystä.

 

Viite:
Emsalö Boken I ja II
2014 BN